Pohjoismaiden yhteinen kuvataiteen päivä 2026

POHJOISMAIDEN YHTEINEN KUVATAITEEN PÄIVÄ / BILLEDKUNSTENS DAG 11.3.2026

Kuvataidekoulujen liitto on ensimmäistä kertaa mukana organisoimassa Pohjoismaiden yhteistä kuvataiteen päivää, jota vietetään 11.3.2026! Ideana on jakaa samana päivänä 11.3.2026 somessa lasten ja nuorten tekemää kuvataidetta. Päivä on Pohjoismaiden yhteinen kampanja, johon on yhteisvoimin taidekasvattajien verkoston kanssa suunniteltu inspiraatiokatalogi, jonka suomenkielisen tehtäväidean löydät alta. Katalogin teemana on pohjoinen, mutta aihe on vapaa. Tärkeintä on olla mukana! Kaikki, jotka opettavat tai työskentelevät lasten ja nuorten kuvataiteen parissa, on kutsuttu mukaan osallistumaan Pohjoismaiden yhteiseen kuvataiteen päivään.

Mukana olevat maat ovat: Tanska, Suomi, Färsaaret, Grönlanti, Islanti, Norja ja Ruotsi. Juliste päivälle on ladattavissa tästä linkistä.
Lataa tästä tiedote Pohjoismaiden yhteisestä kuvataiteen päivästä (pdf).

Seuraa yhteistä päivää somessa @bornkunstogbilleder
Facebook-ryhmässä ”Billedkunstens Dag” voit löytää ja jakaa ideoita päivää varten. Instagramissa hashtagilla #billedkunstensdag on myös runsaasti visuaalista inspiraatiota tutkittavaksi.

Käytä julkaisuissa alla olevia tageja:
#billedkunstensdag
@kuvisliitto (Instagram)
#billedkunstensdag2026
@bornkunstogbilleder
www.facebook.com/youngart.fi
#taiteenperusopetus

Inspiraatiokatalogin tehtäväidea suomeksi:

AIHE: POHJOISEN METSÄN ELÄIMET

1. TAUSTAA

Suomalaisessa kuten muissakin Pohjoismaissa kansanperinteessä ja tarustossa eläimillä on tärkeä ja monimuotoinen rooli. Eläimet esiintyvät niin kansantaruissa, saduissa, loitsuissa kuin uskomuksissakin, ja niille annettiin usein yliluonnollisia voimia tai symbolisia merkityksiä.

Muotoilemme savesta ja luonnonmateriaaleista oman pohjoisen eläimen luontoon. Työ voidaan talvikaudella tehdä myös lumesta muotoilemalla. Sijoitamme työn sopivaan paikkaan tai piiloon metsään tai lähiluontoon. Lopuksi työt dokumentoidaan.

Myöhemmin voimme palata metsään havainnoimaan, miten aika ja sää ovat vaikuttaneet teoksiin ja voimme rakentaa eläimelle pesän tai suojan.

Tavoite

• Vahvistaa oppilaiden ympäristöherkkyyttä, luontosuhdetta, aistien käyttöä ja empatiakykyä
•  Tutustua eläinten rooliin kansanperinteessä ja tarustossa
•  Kokeilla luonnonmateriaalien mahdollisuuksia taiteen tekemisessä, tutustua ympäristötaiteen käsitteeseen.

Kuva: Nina Ruokonen, Näkymätön luonto -hanke 2019-2021 / Espoon kuvataidekoulu

2. TEHTÄVÄIDEA

Oppilas valitsee itseä kiinnostavan pohjoisessa asuvan eläimen, joka muovaillaan savesta sopivaan paikkaan tai vaikka koloon luonnossa. Teos voi olla 3-ulotteinen veistos tai sen voi tehdä esim. puunrunkoon kiinni. Savi on luonnonmateriaali, ja se ei vahingoita luontoa ja siksi työt voi jättää metsään. Ne liukenevat sieltä maahan itsekseen ajan myötä. Valinnaisesti työ voidaan talvikaudella tehdä myös lumesta muotoilemalla.

Pohjoisen metsän eläin viimeistellään luonnosta löytyvillä materiaaleilla, kuten kivillä, kepeillä, kävyillä yms. maasta löytyvällä. Puista ei saa taittaa oksia tai maasta irrottaa sammalta (irtosammalta voi käyttää). Valmiit teokset katsotaan yhdessä keskustellen ja havainnoiden. Töitä voidaan seurata ja tarkkailla miten aika ja sää ovat vaikuttaneet ja muuttaneet niitä.

3. VALMISTELU

Taustaksi: Ympäristötaiteeksi sanotaan teoksia, jotka on tehty luonnonmateriaaleista luonnonympäristöön, luontoa vahingoittamatta. Teokset eivät ole pysyviä, vaan ne katoavat ajan myötä. Teokset kuitenkin usein dokumentoidaan esim. valokuvaamalla tai videoimalla. Joskus teoksesta jää mieleen vain muisto.
https://andygoldsworthystudio.com/archive/
https://www.rapinoja.com/teokset/luonnon-garderobi/

Alkuperäiskansoilla ja myös saamelaisessa kulttuuriperinteessä eläimet ovat olleet tärkeä osa elämäntapaa. Eri alkuperäiskansojen kulttuureissa on mm. uskottu tietyillä eläimillä olevan erityisiä voimia. Saamelaisessa kulttuurissa ajateltiin, että kaikella on henki: ihmisillä, eläimillä, kasveilla, kivillä, kallioilla, saarilla, maalla, merellä, ilmalla, avaruudella. Moniin eläimiin liitettiin myyttejä ja uskomuksia. Pyyntikulttuurin aikana tärkein eläin oli karhu, jota kunnioitettiin erilaisin rituaalein. Myöhemmin poronhoidon alettua karhun aseman peri poro. Pedoilla, kuten ahmalla ja sudella on myös ollut tärkeä osa saamelaisessa mytologiassa. Lisäksi on myyttejä mm. linnuista ja käärmeistä.

• Katsellaan opettajan etukäteen keräämiä eläinten kuvia ja taiteilijoiden teoskuvia.

4. MATERIAALIT JA TYÖKALUT

• Savea, Irtonaisia luonnonmateriaaleja kuten pieniä keppejä, käpyjä, havunneulasia, kiviä, pihlajanmarjoja, heinää luonnosta ym. ja kamera dokumentoimiseen.

5. JÄLKIKÄTEEN

Katsellaan ja keskustellaan syntyneistä teoksista, paikanpäällä luonnossa tai valokuvista. Mikäli mahdollista seurataan luonnossa niiden muuttumista. Järjestetään teoksista näyttely ja jaetaan kuvia somessa #billedkunstensdag

6. INSPIRAATIOTA:

Tässä muutamia keskeisiä esimerkkejä eläimistä suomalaisessa kansantaruissa:

1. Karhu – ”Metsän kuningas”
Karhua pidettiin pyhänä eläimenä, ja sitä kutsuttiin kiertoilmauksin kuten mesikämmen, otso, kontio tai metsän omena. Karhua ei saanut mainita nimeltä metsässä, jottei se suuttuisi tai tulisi paikalle.

2. Lintu – Sielun kuljettaja ja ennusmerkki
Käki ennusti aikaa, elinvuosia tai rakkautta. Uskottiin, että kuolleen ihmisen sielu saattoi muuttua linnuksi.

3. Kettu – Ovela ja älykäs
Kettu kuvattiin usein tarinoissa älykkäänä ja viekkaana eläimenä, joka huijasi toisia.

4. Kotieläimet – Omat suojelijansa
Lehmiä, lampaita ja hevosia suojeltiin taioilla ja loitsuilla. Uskottiin, että kotieläimillä saattoi olla oma haltija tai henkiolento, joka suojeli niitä.

5. Haltijaeläimet
Joillain eläimillä oli oma haltija tai ne saattoivat itse olla haltijoita. Esim. kodinhaltija tai saunatonttu saattoi esiintyä eläimen hahmossa.

Tehtävän idea: Nina Ruokonen, Eliisa Sorvali ja Hannamaija Heiska.

Lähde: (Suomeksi) Kirja: Liisa Kaski: Myyttiset eläimet – tarua ja totta eläinten mahdista

Links: TIINA JENSENin juttu Yle:n verkkolehdessä 26.1.2020 Kalevalassa ja kansanperinteessä eläimillä oli tunteet ja taikavoimia

Kuva yllä: Nina Ruokonen, Näkymätön luonto -hanke 2019-2021 / Espoon kuvataidekoulu.

Kuvat alla: Olli Larjo, Aimokoulun ja Tarton taideopiskelijoiden yhteisteoksia 2025.