HANKKEET JA KEHITTÄMISPROJEKTIT
Kansanedustajat kuvataidekoululöaisten silmin -näyttelyhanke #Keks2025
Kuvataidekoulujen liitto haastoi lasten ja nuorten kuvataidekoulut kautta maan mukaan yhteiseen näyttelyhaasteeseen, jossa ideana oli toteuttaa muotokuvia Suomen kaikista 200 kansanedustajasta sekä Euroopan parlamenttiin siirtyneistä. Mukaan haasteeseen lähti 22 kuvataidekoulua ja näyttely toteutettiin yhteistyössä Eduskunnan kanssa osana demokratiakasvatushanketta.
Näyttelyssä on esillä yksi koulun valitsema kuva jokaisesta kansanedustajasta, myös Euroopan parlamenttiin siirtyneistä. Muotokuvien tekijät ovat iältään 4–20 -vuotiaita. Hankkeeseen osallistui yhteensä yli 1200 taiteen perusopetuksen oppilasta, joiden tekemiä muotokuvia löytyy lisää verkkogalleriasta: www.kansanedustajatkuvataidekoululaistensilmin.com
Kullekin näyttelyyn osallistuvalle koululle arvottiin 9-10 kansanedustajaa. Lapset ja nuoret toteuttivat muotokuvat joko eduskunnan virallisten valokuvien pohjalta tai kansanedustajien vierailujen yhteydessä. Vuoden 2024 aikana lähes 30 kansanedustajaa vieraili kuvataidekouluissa muotokuvamalleina. Vierailut tarjosivat hyvän tilaisuuden keskustella oppilaiden kanssa kansanedustajan työstä sekä lapsia ja nuoria askarruttavista asioista. Oppilaat toteuttivat yhtä kuvataiteen perinnettä, muotokuvien tekemistä ja samanaikaisesti osallistuivat ja vaikuttivat yhteiskunnallisesti. Koulut valitsivat näyttelyyn lähetettävät muotokuvat itse ja osa jopa järjesti vaalit muotokuvien valitsemiseksi näyttelyyn.
Näyttely järjestetään nyt toista kertaa: vuoden 2022 näyttely silloisista kansanedustajista sai suuren suosion. Tällä kertaa haasteeseen osallistuivat myös Viron taidekoulut. Viron parlamentissa onkin samaan aikaan esillä näyttely virolaisten kansanedustajien muotokuvista.
Näyttely on esillä 16.1.–27.3.2025 Eduskunnan kirjastossa, Aurorankatu 6, Helsinki.
Kirjasto on auki ma–to klo 12–18 (pe–su suljettu). Näyttely on maksuton.
Kirjaston sisäänkäynnillä on turvatarkastus.
Näyttelysää mukana olevat kuvataidekoulut:
Aimokoulu (Hämeenlinna), Espoon kuvataidekoulu, Forssan kuvataidekoulu, Järvenpään Opisto, Kauniaisten kuvataidekoulu, Keravan kuvataidekoulu, Kokkolan kuvataidekoulu, KONSTa Turun Seudun Kuvataidekoulu, Kuvataide- ja käsityökoulu Emil (Valkeakoski), Lappeenrannan kuvataidekoulu, Nurmijärven kuvataidekoulu, Oulun taidekoulu, Petäjä-opisto, Pisama kuvataidekoulu (Hämeenkyrö, Kankaanpää, Karvia), Pirkan opisto (Lempäälä, Nokia), Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Porvoon taidekoulu, TaiKon (Vaasa), Tuusulan kuvataidekoulu, Vanajaveden Opisto (Hämeenlinna), Vantaan kuvataidekoulu, Vihdin kuvataidekoulu, Åbolands Bildkonstskola KonsTila / Turunmaan Kuvataidekoulu KonsTila (Parainen).
Taide on kaikkien juttu! – Juhlavuoden ja viestinnän kehittämisprojekti
Vuonna 2022 sekä Kuvataidekoulujen liitto että Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry täyttivät 40 vuotta. Tasakymmeniä juhlittiin näyttävästi liittojen ja koko oppilaitosverkoston voimin koko vuosi. Saimme Wihurin säätiöltä (v.2021) apurahan juhlavuoden toimintaan ja viestinnän kehittämiseen yhdessä TPO-liiton kanssa. Kuvataidekoulujen liitto hyödynsi apurahaa ulkoisen viestinnän kehittämisellä Opet esiin!- somekampanjan avulla sekä Kansanedustajat kuvataidekoululaisten silmin – näyttelyn toteuttamisessa. Taide kun on ihan kaikkien juttu!
Kuvataidekasvatuksen ISO KUVA -hanke
Vuonna 2020-2021 kuvataidekoulujen liiton päähanke oli Opetushallituksen rahoittama ISO KUVA -hanke. Kuvataidekasvatuksen ISO KUVA -hanke yhdisti ja kehitti alan toimintaa. ISO KUVA -hankkeessa kartoitettiin suomalaisen kuvataidekasvatuksen nykytilaa, tulevaisuuden yhteistyötä ja kuvataidekasvatuksen visiota alan toimijoiden näkökulmista. Koulutus- ja kehittämishankkeessa tehtiin strategista yhteistyötä kuvataidekasvatuksen näkyvyyden, vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena onnistuttiin lisäämään kuvataidekasvatuksen eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä vahvistamaan kuvataidekasvatuksen asemaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnan arvokeskustelussa. Hanke onnistui yli odotusten ja ohjausryhmän sekä webinaarien palautteiden perusteella ajoitus koko kenttää yhdistävälle hankkeelle oli mitä otollisin ja todella toivottu. Hankkeessa tehtiin pohjatyötä perustettavalle Kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen kansalliselle visiotyölle 2030.
Vuoden 2021 aikana ISO KUVA -hanke järjesti neljä ilmaista koulutusosioita webinaareina. Webinaarit oli kohdennettu koko kuvataidekasvatuksen kentän henkilöstölle sekä kaikille kiinnostuneille.
Hankkeen verkkosivuilta www.isokuva.net löytyy blogikirjoituksia sekä hankkeen aikana koottu kaavio kentästä: Kuvataidekasvatuksen toimijat koulutusjärjestelmässä ja yhteistyökumppanit. Kaavion ovat koonneet Eliisa Sorvali ja Johanna Kivioja.
Hanke oli Kuvataidekoulujen liiton hanke, jossa yhteistyökumppanina oli Kuvataideopettajat Kuvis ry. Hankkeen ohjausryhmässä olivat Aalto-yliopistosta, taiteen laitokselta taidepedagogiikan professori, PhD Anniina Suominen ja kuvataidekasvatuksen vanhempi yliopistonlehtori, TaT Tiina Pusa, Lapin yliopistosta, taiteiden tiedekunnasta professori, TaT Mirja Hiltunen, yliopistonlehtori ja yliopisto-opettaja, TaM Marjo Pernu sekä Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta opetuksesta vastaava varadekaani, dosentti Johanna Vakkari ja Taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansallisen visiotyön projektipäällikkö, TaM, KuM Katriina Rosavaara.
Kestävä taiteen perusopetus
Taidekasvatus tarjoaa mahdollisuuden kaikenikäisten oppijoiden ajattelun avartamiseen, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen, uusien merkitysten rakentamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Tämä ajattelu tiivistettiin Kestävä taiteen perusopetus -hankkeessa taiteen perusopetuksen kestävyysindikaattoreiksi. Indikaattoreiden avulla opetushenkilöstö ja opetuksen suunnittelijat voivat yhdessä arvioida oppilaitoksensa toimintaa kestävyyden näkökulmasta.
Taiteen perusopetusliiton ja OKKA-säätiön vuosina 2019-2020 toteuttamaa hanketta rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus ja mukana kehittämistyössä oli yhteensä lähes 30 oppilaitosta kaikilta yhdeksältä 13 taiteen perusopetuksen taiteenalalta. Kestävyysindikaattoreiden rakentumisesta vastasivat OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen ja TPO-liiton projektiasiantuntija Mari von Boehm. TPO-liiton osaamistyöryhmä toimi hankkeen ohjausryhmänä. (Kestävä TPO-sivusto )
Kestävä taiteen perusopetus -hankkeen pilotointi toteutettiin kevään aikana poikkeusoloista huolimatta. Kevään pilottioppilaitoksille järjestettiin webinaari ja kestävyys indikaattorit valmistuivat suunnitellusti vuoden loppuun mennessä.
Mediataide monitaiteellisuuden moottorina 3 –hanke
Mediataide monitaiteellisuuden moottorina 3 -hankkeessa pyritään luomaan mediataiteiden taiteen perusopetukselle valtakunnallinen verkosto ja kehittämään verkostoon osallistuvien oppilaitosten toimintaa. Hankkeessa järjestettiin seminaareja, joissa kuultavia alustuksia ja luentoja jaettiin etäyhteyksien avulla myös hankkeen ulkopuolisille toimijoille. Hankkeessa ovat mukana Helsingin kuvataidekoulu, Kouvolan kansalaisopisto, Pirkan opisto, Vaasan TaiKon, Vihdin kuvataidekoulu ja Visuaalisten taiteiden koulu AIMO. Hanketta koordinoi Pirkan opisto ja Kuvataidekoulujen liiton rooli on hankkeessa tiedotusyhteistyökumppani. Opetushallitus rahoittaa hanketta.
Salvos-hanke
Arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen kehittämishanke Salvos (2016-2018) on toteutettu Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton, sen neljän jäsenkoulun, Kuvataide- ja käsityökoulu Emilin, Lohjanseudun kuvataidekoulun, Taide- ja muotoilukoulu Taikan ja Lappeenrannan kuvataidekoulun, sekä Taiteen edistämiskeskuksen (arkkitehtuurikasvatuksen läänintaiteilija) ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen yhteistyönä. Hanketta koordinoi Kuvataide- ja käsityökoulu Emil, Valkeakoskelta. Salvos tutki ja kehitti arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen pedagogiikkaa, opetussisältöjä ja työtapoja osana kuvataiteen taiteen perusopetusta. Hankkeen rahoitti Opetushallitus.
Salvos-julkaisun painettu versio julkaistiin Kuvataidekoulujen liiton syyspäivillä 22.11.2018 Helsingissä. Siihen on koottu hankkeen aikana valmistuneita projekteja ja opetuskokeiluja. Julkaisu on suomen- ja englanninkielinen, joten hanketta voidaan esitellä kansainvälisesti vuonna 2019.
Luotsit I ja II
Liitto on osatoteuttaja TPO-liiton taiteen perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien Luotsit I (2017–2018) ja II (2018–2019) -koulutushankkeissa. Luotsit I tuki ja kehitti taiteen perusopetuksen uusien opetussuunnitelman perusteiden (2017) pohjalta paikallisia opetussuunnitelmia. Luotsit II:n tavoitteena on myös tukea taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia paikallisessa opetussuunnitelmatyössä sekä jalkauttaa uudet opetussuunnitelmat oppilaitosten toimintakulttuuriin. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.
Omia ja toisten polkuja
Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ja Kuvataideopettajat ry tuottivat yhdessä taidekasvatuskokonaisuuden, Omia ja toisten polkuja / Paths Mine and Taken by Others, osaksi InSEA 2018 Interventions -kongressia Aalto-yliopistossa, Espoossa. Katselmuksen tavoite oli tuoda esiin tämän päivän suomalaisen kuvataiteen opetuksen ja opiskelun moninaisuutta. Hanke koostui näyttelystä, leirikoulusta ja Pop up -bussista kongressipaikalla, Otaniemen kampuksella, sekä verkkojulkaisusta. Hankekokonaisuus koottiin yhteiseen verkkojulkaisuun, Synnyt- verkkolehden erikoisnumeroon. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto tuki hanketta.
Tilannekuvia
Kuvataidekoulujen liitto tekee yhteistyötä Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran, Suomi-koulujen ja Kuvataideopettajat ry.:n kanssa Tilannekuvia-hankkeessa. Sen tavoite on perehdyttää kulttuurien väliseen kohtaamiseen elokuvakasvatuksen keinoin. Vuonna 2018 Tilannekuvia-hankkeen videoita ja animaatioita esitettiin 18.–21.6.2018 Omia ja toisten polkuja -näyttelyssä, InSEA 2018 Interventions -kongressissa, Aalto-yliopistossa, Espoossa. Korgressissa pidettiin myös hanketta esittelevä työpaja. Hanketta on rahoittanut Niilo Helanderin säätiö.
Arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen saavutettavuuden kehittäminen
Liiton julkaisemassa kartoituksessa ”Taiteen perusopetus visuaalisissa taiteissa 2014” ilmenee, että arkkitehtuurin taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantaminen on yksi keskeisistä valtakunnallisista kehittämiskohteista.
Liitto tukee arkkitehtuurin ja ympäristökasvatuksen opetusmuotojen ja opetussuunnitelmien kehittämistä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä, arkkitehtuurikasvatuksen läänintaiteilijan ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen kanssa.
Löytöretkellä – vuoden 2017 valtakunnallisen kuvataide-, käsityö- ja arkkitehtuurikoulujen näyttelyn valmistelu
Liitto järjestää 35-vuotisjuhlavuotenaan valtakunnallisen näyttelyn, joka esittelee lasten ja nuorten kuvantekemistä ja muotoilun iloa, riemua ja rikkautta eri puolilla maata.
Näyttely järjestetään Helsingissä keväällä 2017. Näyttely tuo esille korkeatasoista taidekasvatusta taiteen perusopetusta antavissa lasten ja nuorten kuvataidekouluissa ja arkkitehtuurikouluissa. Toimintavuonna 2016 liitto koordinoi näyttelyn suunnittelua ja valmistelua sekä anoo apurahoja näyttelyn toteuttamista.
Opetussuunnitelmien ja pedagogiikan kehittäminen
Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto on seurannut Koulutuksen arviointineuvoston tekemää Taiteen perusopetuksen pedagogiikan ja opetussuunnitelmien perusteiden toimivuuden arviointia, jonka tulokset julkaistiin helmikuussa 2012. Arvioinnin tulosten pohjalta liitto jatkaa taiteen perusopetuksen kehittämiskohteiden kartoitusta kuvataiteen ja arkkitehtuurin taiteen perusopetuksen näkökulmasta ja välittää Opetushallitukselle tietoa vuonna 2015 käynnistyvää opetussuunnitelmien perusteiden uudistusta varten.
Liitto seuraa vuonna 2010 käynnistetyn kuvataidekoulujen nykytaidepedagogiikan kehittämishankkeen (Taidenavigaattori I ja II) etenemistä ja tekee tiedotusyhteistyötä hanketta koordinoivan Lohjanseudun kuvataidekoulun kanssa.
Liitto välittää jäsenyhteisöilleen tietoa myös muista paikallisista kokeilu- ja kehittämishankkeista.
Taiteen perusopetuksen oppilaitosten laadun arviointi- ja kehittämishanke – Virvatulihanke
Liitto osallistuu tiiviisti Taiteen perusopetuksen oppilaitosten laadun arviointi- ja kehittämishankkeen, ns. Virvatuli-hankkeen jalkauttamiseen kuvataiteen perusopetuksen kentälle. Virvatuli-itsearviointimallin tavoitteena on auttaa oppilaitoksia toteuttamaan kasvatustehtäväänsä laadukkaasti, kehittämään toimintaansa sekä yhdistämään laatutyön osaksi arkityötä. Liitto tiedottaa jäsenoppilaitoksilleen itsearviointimallin käyttöönottoon liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista sekä täydennyskoulutuksesta. Liiton järjestämien koulutustilaisuuksien yhteydessä jaetaan kokemuksia arviointimallin soveltamisesta kuvataidekoulujen itsearviointiin.
Pienten lasten pedagogiikan kehittämishanke – Saga-hanke
Pienten lasten pedagogiikka kuvataidekouluissa -hankkeen verkostoon kuuluu 14 Etelä-Suomen alueella toimivaa kuvataidekoulua ja yksi arkkitehtuurikoulu. Hanketta koordinoi Porvoon taidekoulu ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen Reggio Emilia -yhdistyksen ja Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton kanssa. Saga-hanke toteutetaan Osaava-ohjelman rahoituksella. Tarvetta kehittämishankkeelle on sillä, kuvataidekoulujen oppilaista lähes puolet on 5–8-vuotiaita. Varhaisiän taidekasvatus on merkityksellinen osa taiteen perusopetusta, sillä koko myöhempi opetus perustuu varhaisen oppimisen pohjalle. Pienten lasten pedagogiikan merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan taiteen perusopetuksen ja päiväkotien sekä peruskoulun alaluokkien välisen yhteistyön laajentuessa. Taiteen perusopetuksen ja päiväkotien sekä koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan väliselle yhteistyölle on kasvava kysyntä ja yhteiskunnallinen tarve.
Saga-hankkeeseen kuuluu luentoseminaareja, joihin voivat osallistua myös muut kuin hankkeen verkoston jäsenet. Osa koulutuksesta toteutetaan osana syys- ja kevätpäiviä.
Pariopettajuus kuvataidekouluissa
Lue lisää hankkeen verkkosivuilta http://www.porvoo.fi/saga-hanke
Tove Jansson 100-vuotisjuhlavuoden hanke: Matka Toven Maailmaan
Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry juhlisti Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta 2014 käynnistämällä koulutus- ja tiedotus- kokonaisuuden, jonka lähtökohtana taiteilijan tuotanto ja siitä tehty tutkimus ja sekä juhlavuoden näyttelyt. Hanke teki näkyväksi tämän päivän lasten ja nuorten näkökulmia Tove Janssonin maailmaan sekä innostaa kuvataideopettajia käyttämään taiteilijan elämäntyön eri puolia opetuksen lähtökohtana.
Hankkeen kohderyhmänä olivat kuvataidekoulujen yli 10 000 lasta ja nuorta sekä heidän opettajansa. Liitto kutsui lasten ja nuorten kuvataidekoulut ympäri Suomea juhlistamaan Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta ja lähestymään kuvataidekoulujen oppilaiden kanssa Tove Janssonin tuotannon teemoja: Ihmisoikeudet, erilaisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen, ystävyys, yhteisymmärrys, huolenpito ja vieraanvaraisuus, kaiken elollisen kunnioittaminen ja ympäristön suojelu, tunteiden ilmaiseminen ja tulkinta, mielipiteen vapaus ja sodan vastaisuus ovat esimerkkejä teemoista, jotka antavat virikkeitä kuvataidekoulujen opetukseen. Kuvataidekouluissa ei välttämättä luotu uusia kuvia muumeista, mutta niidenkin annettiin syntyä lasten kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Tärkeintä oli mielikuvituksen kehittäminen ja sen ruokkiminen yhteisen teeman avulla. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli nostaa esille Tove Janssonin elämäntyön monipuolisuus: Kuvataide, kuvitukset, kuvan ja sanan yhdistäminen, lavastukset ja kirjallisuus tuovat esille taiteen ja luovuuden eri puolia. Liitto kutsui kuvataidekoulut juhlistamaan Tove Janssonin juhlavuotta työskentelemällä muumifilosofian ja muumikirjojen innoittamana.
Lasten ja nuorten muumitarinoita käsittelevistä töistä koottiin verkkonäyttely liiton verkkosivuille. Tove Jansson –teemavuoden hankkeessa tehtiin yhteistyötä Tampereen kaupunginmuseon muumimaaliman, Moomin Characters Ltd:n ja Porvoon kaupungin kanssa. Liitto haki apurahoja verkkonäyttelyn toteuttamiseen ja pohjoismaisten taidekasvattajien kutsumiseen hankkeen osallistujiksi.
Jäsenkoulujen toiminnan kartoitus kyselytutkimuksella
Liitto kartoittaa tiedot maamme kuvataide- ja arkkitehtuurikoulujen toiminnasta kahden vuoden välein toteutettavalla kyselytutkimuksella. Säännöllistä kartoitusta on tehty vuodesta 1986 lähtien. Kartoitus antaa tilannekatsauksen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sekä arkkitehtuurikoulujen toiminnasta. Tutkimuksen avulla oppilaitokset pystyvät arvioimaan ja kehittämään toimintaansa ja liitto saa seurantatietoa edunvalvontatyönsä tueksi. Kyselytutkimus antaa kokonaiskuvan visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen järjestelmästä Suomessa.
Toimintavuoden 2015 aikana tehty, järjestykseltään viidestoista tutkimus on laajentunut kartoittamaan taiteen perusopetusta visuaalisissa taiteissa kokonaisuudessaan: kuvataiteen, käsityön, arkkitehtuurin ja audiovisuaalisen taiteen perusopetusta vuonna 2014. Ensimmäistä kertaa kysyttiin myös aikuisten taiteen perusopetusta koskevia tietoja. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton kokoama julkaisu antaa kokonaiskuvan visuaalisten taiteiden perusopetuksen tarjonnasta, oppilasmääristä eri ikävaiheissa, kielitarjonnasta ja tasa-arvosta sekä kehittämistoiminnasta. Kartoitus on tehty yhteistyössä Kansalaisopistojen liiton sekä Taitoliiton kanssa. Kyselytutkimuksen pohjalta on julkaistu Taiteen perusopetus visuaalisissa taiteissa vuonna 2014 -julkaisu on ladattavissa liiton verkkosivuilla.
Järjestön tavoitteiden ja toiminnan arviointi ja kehittäminen
Liitto on käynnistänyt keväällä 2013 strategiatyön Diges ry:n järjestöjen strategian sparrausohjelman avulla. Strategian uudelleen arviointi on ajankohtaista toimintaympäristön muutoksista johtuen:
– Visuaalisen kulttuurin murros ja visuallisten taiteiden sekä oppimisen digitaaliset välineet ja verkkoympäristö vaativat uutta osaamista niin järjestän kuin oppilaitosten toiminnassa.
– Jäsenyhteisöjen ylläpitäjäkuntien ja oppilaitosrakenteen muutokset muuttavat liiton toimintaympäristöä ja jäsenten tarpeita.
– Peruskoulua ja lasten koulupäivän eheyttämistä koskeva uudistaminen vaikuttaa lasten harrastamiseen ja siten myös taiteen perusopetukseen.
– Liiton jäsenoppilaitoksissa on käynnissä rehtorien ja opettajien sukupolven vaihdos. Uudella opettajasukupolvella on uutta osaamista, mutta toisaalta uusi opettajapolvi tarvitsee täydennyskoulutusta taiteen perusopetuksen pedagogiikkaan ja toimintakulttuuriin.