Taiteen perusopetuksen rahoitus

Taiteen perusopetuksen valtionrahoitus perustuu joko asukasmäärään tai annettuihin opetustunteihin.

Opetusministeriön taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saaneet koulutuksen järjestäjät saavat opetustuntikohtaista valtionosuutta. Asukasmäärään perustuvaa valtionosuutta maksetaan kunnille asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan mukaan.

Taiteen perusopetuksen valtionrahoitus (2014)
  • asukaskohtainen valtionosuus kunnille noin 7,0 milj. €
  • opetustuntiperusteinen valtionosuus 77,3 milj. € (1 649 800 tuntia)
  • rahoituslain mukaiset avustukset kehittämiseen ja käyttökustannuksiin noin 1,3 milj. €
  • harkinnanvaraiset avustukset 136 000 euroa
  • osallistujakohtaiset lukukausi- ja materiaalimaksut

Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille myönnetään vapaan sivistystyön valtionosuutta toimintansa rahoittamiseen. Näiden oppilaitosten (lähinnä kansalaisopistot) järjestämästä opetuksesta osa voi olla taiteen perusopetusta.

Vuonna 2014 järjestämisluvan on saanut yhteensä 130 oppilaitosta. Näistä 89 on musiikkioppilaitoksia ja 41 muiden taiteenalojen oppilaitoksia.

Vuonna 2000 ensimmäiset lasten ja nuorten kuvataidekoulut pääsivät tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin. Valtion vuoden 2007 – 2009 talousarvioihin tulivat lisäykset taiteen perusopetuksen tuntiperusteiseen valtionosuuteen. Vuonna 2007 opetusministeriö ei myöntänyt uusia järjestämislupia, vaan lisämäärärahalla korjattiin eriarvoisuus tuntiperusteista valtionosuutta saavien oppilaitosten valtionrahoituksessa. Valtion vuoden 2008 ja 2009 talousarvioissa korotettiin opetustunnin yksikköhintaa sekä myönnettiin uusia järjestämislupia.

Valtionosuuden piirissä on tällä hetkellä 17 kuvataidekoulua, joista yksi antaa myös arkkitehtuurin taiteen perusopetusta ja yksi on monitaiteellinen koulu. Lisäksi valtionosuuden piirissä on yksi arkkitehtuurin perusopetusta antava koulu.

Taiteen perusopetuksen järjestäjillä on erilaisia rahoitusmalleja. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että taiteen perusopetuksen ylläpitäjinä toimii erilaisia organisaatioita.

Osa kaupungeista järjestää taiteen perusopetuksen ylläpitämissään taideoppilaitoksissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Osa oppilaitoksista puolestaan toimii yksityisten yhdistysten ja säätiöiden ylläpitäminä. On myös jonkin verran sellaisia yksityisesti toimivia taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia, jotka eivät saa julkisin varoin rahoitettua taloudellista tukea lainkaan.

Taiteen perusopetuksen julkinen rahoitusjärjestelmä toimii niin, että kunnat päättävät valtionosuuden kohdentamisesta ylläpitämilleen oppilaitoksille tai kunnan muille taiteen perusopetuksen järjestäjille. Kunnan ylläpitämät taiteen perusopetuksen oppilaitokset saavat kunnan ylläpitäjärahoitusta. Yhdistykset, järjestöt, säätiöt tai yritykset voivat saada kunnan avustusta toimintansa ylläpitämiseen.

Lähde:

Marika Koramo, Opetushallitus